Taas on maa lunta tulvillaan! Suinkaan minä en talvea tai lunta vihaa, pikemminkin päinvastoin! Mutta jos saisin esittää toiveen, niin sitä voisi tulla esim. illasta vaikkapa aamuyöhön siten, että aura-autot ehtivät tehdä hommansa ennen kuin MINÄ lähden pyörällä punnus perässä päiväkotiin ja töihin.
Aamulla oli oikein mukava talvinen ajokeli ja 6km matkaan aikaa meni 31 minuuttia. Työpäivän ja 15cm lumentulon jälkeen aikaa meni 43 minuuttia. Viimeisen kilometrin sain ajaa juhlallisesti auran perässä, joten ei voi valittaa.
Ei pidä aliarvioida kiireisen perheenäidin arkiliikunnan vaikutusta peruskuntoon! Tämä on edelleen harjoitteluni yksi perusta. Joka päivä, väsyneillä jaloilla, tuoreilla jaloilla ja lisäksi pyöränhallinta kehittyy, kun joudun ajamaan hyvin erilaisissa olosuhteissa. Perjantain jälkeen olen ollut kaatumassa useampaan otteeseen, mutta pysynytkin pystyssä!
Onneksi kuitenkin Teemu tuli töistä (autolla) ajoissa eikä minun tarvinnut lähteä ajamaan karavaania uimahallille tyttären uimaharjoituksia varten. Lunta on tullut ja tulee koko ajan lisää. Tarmoa oli vielä ja salilla kulki ihan kivasti. Mitä nyt unohdin kengät kotiin, mutta näin siinä käy kun laittaa äkkinäisen asialle...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on kommenttiystävällinen blogi, joten jätä omasi!