7. luukku

Tänään oli voimapäivä. Teemun isä oli odottanut jo pidempään, että Teemu pääsisi hänen kanssaan salille katsomaan vapaapainojen nostelutekniikkaa. Pääsimme siis kolmestaan kolistelemaan painoja Kuopiohallille. Samassa paikassa oli Jalakapallopeijaiset, mutta siellä taidettiin nauttia monenlaisia urheilujuomia, hajusta päätellen. Tosin kyllä siellä pelillisiäkin taitoja esiteltiin.

Ristiote ja kohta mennään!

Ohjelmassa oli valakyykky, jalkakyykky, maastaveto ja penkkipunnerrus. Hyvä sitä on aina itsekin tekniikat tarkastella. Ja onhan totta, että kun on kaksi tuttua varmistajaa, niin uskalti nostaa enemmän kuin yleensä. Lähtötaso on se, että kyykky ja maastaveto menee vielä jokusella toistolla 80kg:lla. Vaikka ei kiloilla ole merkitystä minun tavoitteissa, niin voihan sitä kehitystä noinkin seurata talven mittaan.

Rauta on kevyttä!

On muuten tämä painojennostelu ja kuntopiiri ihan tarpeeksi cross fittiä minulle. Spartalaiset keinot käytössä.

6. luukku

Hyvää itsenäisyyspäivää! Aamulla kyläiltiin, jonka jälkeen hiihdettiin kaksi tuntia. Sain palautetta, että hiihto näytti jo siltä että olisin aikaisemminkin hiihtänyt. Yhytin appiukkoni ladulta ja hiihdimme reilun tunnin yhdessä.

Kuvassa juhlapäivän päivällinen. Nam!

5. luukku

Tänään avasin maastohiihtokauden Puijolla. Stadionilla on 1,5km säilölumilatu, jota kiersin tasatyönnöllä, sauvoitta hiihtäen ja muuten vaan. Teemu suihki sinne tänne näytöstyyliin, mutta itse tunsin itseni (jälleen, niin kuin joka talvi) pökkelöksi. Siitä (kai) se lähtee.

Teemu on kyllä yksi parhaista valmentajista ikinä. "Hiihdät mahdollisimman paljon ilman sauvoja, alamäessakin vuorohiihtoa. Jos kaadut, olet löytänyt rajasi..." What a date night.

4. luukku

Tänään en ehtinyt ottaa kuvia. Oli aamusta iltaan sen verta hetkistä, että hyvä kun itse pysyin perässä.

Nyt on kuitenkin työt tehty, uudet rillit hankittu, laps pesty, ruokittu ja nukutettu sekä aloitettu asia, jonka johdosta voimme vetäistä rastin seinään. Nimittäin kesäurheiluvaatteiden, -kenkien ja -takkien vaihto kyseisiin talviartikkeleihin. Se on armotonta touhua! Meillä on ihan kauheesti tavaraa...

Onneksi huomenna on loma. :-)

3. luukku

Tänään juoksin kohtalaisen raskaan työpäivän jälkeen kotiin sen vajaat 9km. Aikaa tähän meni enemmän kuin yleensä, sillä tassu ei pitänyt! Vaikka lämpötila kipuaisi päivän aikana plussalle, niin tiet eivät ehdi enää sulaa. Vähän mietitytti, että ei vaan jalat mene kipeäksi, mutta eivät ne tainneet mennä. Tulisi jo kunnolla lunta, eihän tuolla vielä voi nastalenkkareillakaan juosta! :)

Iltapalana söimme Teemun tekemiä rahkalettuja ja mansikka-mustikkasmoothieta. Toiset meistä hallitsi tämän paremmin kuin toiset, joskin kaikista nämä molemmat olivat oikein maittavia!

Rahkaletut ovat hyviä. Tämä on Teemun bravuuri.

Smoothieta joka paikassa...

2. luukku

Koko perhe on taas koossa ja seuraava reissu on "vasta" Tour de Ski kuun lopulla.

Torstaina suuntaamme Kuopioon ja ääneen mietiskelin, että mitenköhän sen 3h pitkän kanssa käy. Vastauksena: hiihtoa tietenkin! O ou, kai se on aloitettava, kun olen ilmoittautunut Pirkan hiihdon 90km. Tosin ne on hiihtotreffit (ei oman miehen kanssa, o ou), mutta toistaiseksi toinen osapuoli ei ole hoitanut omaa velvoitettaan!

Kuvassa todiste siitä,  kun lapsosen kanssa laitettiin joulukoristeet. Irongirl on sitä mieltä, että kyseessä on hevonen koska "koppotikoppoti" ja "ihhahaa, ihhahaa"... Hassu 1,5-vuotias.

1. luukku

Ajattelin, että pidän joulukalenteria blogissa, eli uusi teksti joka päivä jouluun asti. Että semmoista iloa sitten täällä luvassa! :D

Teemu on Rukan maailmancupissa ja ilman lastenhoitajaa treenit jäivät vähäisiksi viikonlopun osalta, mutta sellaista on elämä. Perjantaina juoksin töihin ja tänään tein 30min "jumpan" illalla. Se on tehokas setti, jossa käydään kaikki läpi, mutta pääpaino on keskivartalossa. Välineinä toimii harjanvarsi ja jumppapallo, joka sittemmin joutui onnettomuuteen erään koiran tiimoilta, niin korvaavan vehkeen virkaa toimittaa kahvakuula.

Nyt alkavalla viikolla suuntaamme Savoon, joten pääsemme treenaamaan yhdessäkin. Joskin aavistelen, ettei siitä mitään hauskanpitoa seuraa vaan armotonta palautetta ja ehkä pienimuotoista suutahtelua allekirjoittaneen osalta. Olen niin kypsä!

Seuraavaksi täysin satunnaisia kuvia, olkaa niin hyvät:

Lannistunut jumppapallo.

Kurainen, yllättynyt naama. Suorilla kokoukseen? Työmatkatempon varjopuolia. Onko tää nyt selfie? Vai duckface?

Tämän tornin olen valehtelematta kasannut satoja kertoja. Onneksi se on kaunis.