Frankfurtin Ironmaniin on aikalailla tasan kaksi kuukautta. Nopeasti se vuosi vain menee ilmoittautumisesta itse kisaan. Fiilikseni ovat hyvät. Olen saanut tehtyä laadukkaita treenejä useamnan kuukauden, testeissä tulokset ovat parantuneet uskomattoman paljon ja painokin on viime täyttämatkaa edeltävään aikaan verrattuna pudonnut 3kg. Painoa en ole yrittänyt mitenkään erityisesti pudottaa, mutta jos niin haluaa tehdä on se syytä tehdä harjoituskaudella eikä kisakaudella. Kilot ovat lähteneet ns. normaalilla, perusterveellä ruokavaliolla ja treenillä.
Onnistunut leirikin kohottaa tunnelmia, ne tunnit kun purasevat, niin tässähän alkaa olla Lemmettylän akka (ja ukko) ihmeissään. Leirin jälkeen pidin matkustuspäivän lisäksi kolme lepopäivää ja ne kaikki tulivat tarpeeseen. Vappupäivänä juoksimme Maijan kanssa 1,5h wappuhölkän eikä kumpikaan vielä päässyt kehumaan tuoreita jalkojaan. Kuitenkin jo tänään työmatkajuoksu sujui kevyemmissä tunnelmissa.
Nyt viikonloppuna on luvassa uintipainotteinen viikonloppu Kuopiossa. Johonkin väliin on tarkoitus käydä myös salilla. Sääennusteiden mukaan jätin sekä triathlonpyörän että maastopyörän kotiin, mutta pyörää on nyt niin hyvin alla, ettei se juurikaan harmita. Ja ei ainakaan silloin, jos lämmintä on +4 ja vettä sataa.
Ensi viikolla suuntaamme Pian kanssa Hyvinkäälle Spring Adventureen. Suunnistus taitaa nyt jäädä vähän vähälle, mutta korvaamme sen paremmalla fysiikalla ja melonnalla verrattuna viime vuotiseen. Keväällä ohjelmassa on myös HelTri-Cupin osakilpailuja (odottamani 10km tempo) ja kesäkuun alussa Pirkan Pyöräilyn 217km. Joku riatlooni olisi tarkoitus myös tempaista ennen Frankkia, mutta mikä!? Tämä meidän perheen treenaaminen onnistuu hyvin kurinalaisella suunnittelulla ja aikataulutuksella. Siksipä omat "pikkukisani" odottavat Teemun kalenterin varmistumista, mutta ehtiihän tuota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on kommenttiystävällinen blogi, joten jätä omasi!