Hyvin luistaa suksi

Näyttää lupaavasti siltä, että tuo tammikuun vaivannut flunssa(?) on selätetty. Toivottavasti ei ihan heti tarvitse potea uutta, mutta treenit sujuvat jo ihan mallikkaasti. Kevennetysti menen vielä tämän viikon, mutta määrät alkaa varmaankin olla jo ihan kelvollisia. Eilen vietimme hääpäiväämme spinningissä ja tämä päivä alkoi uinnilla. Illalla triathlonkoulun juoksuharjoitukset väestönsuojan uumenissa. Tuntuu mahtavalta ja pyöräkuume taas päällä.

Eilen pyörähdin sitten yliopistollakin muutenkin kuin syömässä, sillä olimme saaneet vieraaksemme erittäin ajankohtaisen vieraan, sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtineen SATA-komitean puheenjohtaja Lehdon. Painavaa asiaa ja tärkeitä kysymyksiä. Innoitti "tällaista gradun tekijääkin" omassa työssä.

Älyllistä toimintaa?

Kuukausi siinä meni, mutta nyt taidan olla ns. terve. Graduohjaajat naureskelivat, että älyllistä toimintaa on tapahtunut heti, kun en ole voinut treenata... PAH, sanon minä, vaikka kyllähän tuosta jonkinlainen kausaliteetti taitaa löytyä. Gradu kuitenkin on loppusuoralla ja valmistuminen saattaaa tapahtuma jo helmikuun aikana. Haettujen töiden lista on virkamiesmäinen: liikuntatoimentarkastaja, tarkastaja, projektisuunnittelija, ohjelma-asiantuntija jne...

Tammikuu on loppumaisillaan, samalla myös "tipattomuus". Eihän tuo tipattomuus kauhean radikaalia ole, mutta tulipahan vietettyä ja kieltäydyttyä ruokajuomista. Nyt tarkkasilmäisimmät voisivat huomata toisen mahdollisen syy-seuraus -suhteen. Tipaton tammikuu ja kuukauden sairastelu... Leikki leikkinä.

Kaikille kulinaristeille seuraavat kuvat:

Guinness -tuoppi Irlannissa.

Belgialaiset herkut.

Miesruokaa Puolassa.

"Kevyt" lehtitaikina-juusto-piiras Serbiassa.

Hiihtokeikkalointia...

Ohjeena oli harrastaa tammikuu "kevyttä hikiliikuntaa". Jotenkin minusta tuntuu, että tämän päiväinen hiihto sykkeillä 160/187 ei sitä varsinaisesti ollut... "Mutta kun tuntuu jo paremmalta!" Olen vain niin onnettoman aloittelija tuossa vapaan hiihdossa, että pienetkin mäen nyppylät pistää todella hikoilemaan! Olin varmasti melkoinen näky, kun melkein pilkkopimeässä hoippuroin pesäpallokentän lenkinkin, enkä nähnyt lainkaan eteeni. Itketti ja nauratti yhtäaikaa...

Todistajiakin minulla on tälle hiihtotreenille, nimittäin salaman lailla Puijolla liikkunut Hassuhiihtäjä! Tukka hulmuten! ;D

Triathlonkollaasi

Tunnistaako kukaan paikkoja? :)

(On se vaan hauskaa ajanvietettä puuhastella uusilla ohjelmilla. Paitsi, että puuhastelu loppuu pian lyhyeen, sillä toinen antibioottikuuri taitaa purra ja luppoaika täyttyy taas liikunnan riemusta.)