Onnea 3-vuotias eturistisiteeni! Hyvin on yhteiselomme sujunut ja alkutaipaleellamme kohtaamme työ ja tuskan hiki palkitsevat meitä nyt. Juuri koskaan et ilmoittele olemassaolostasi, vaikka minä sinua piinaan toisinaan yksitoikkoisen etenemisen sijaan pallopeleillä, luistelulla ja sen sellaisella. Salista pidämme kuitenkin molemmat, siitä olemme yhtä mieltä.
 |
| Tilanne 3 vuotta sitten. Uusi runko tuli samaan aikaan, kun 6kk kuntoutus alkoi. Ei naurattanut. |
Korkokengistä olemme hyvin pitkälle samaa mieltä, kumpikaan emme loputtomasti niistä pidä. En luota sinuun syvässä kyykyssä, mutta yritän kyllä koko ajan enemmän. Se mihin en luota juuri lainkaan on jonkun muun käsittely, varsinkin jos jalkaa väänellään (joskin hellävaraisesti) vieraan toimesta. Se kammoksuttaa, vaikka tiedän varsin hyvin, ettei siitä mitään ikävää seuraa.
Tänäkin vuosipäivänä olen iloinen ja onnellinen, että a) ortopedi teki loistavaa työtä ja leikkaus onnistui ja b) itse jaksoin jumpata ne kaikki ankeat jumpat läpi alusta loppuun. En osaa arvioida, mikä näissä on hyvän tuurin osuus, mutta ehkäpä sitä kaikessa on rahtunen mukana myös.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on kommenttiystävällinen blogi, joten jätä omasi!