Kyllä se on taas kesä tulossa, kun varusteita saa tilata. Soveltuvin osin kyllä suositaan myös paikallisia yrittäjiä, mutta kaikissa hankinnoissa se ei ole mahdollista.
Meille kotiutui Teemun Feltin mukana pyörän ensiasennussatulana(!) ISM:n Adamo Attack. Minun onnekseni. Olen vuosia ajanut Adamo Roadilla, joten tämä päivitys oli sopivasti tervetullut. Ja siinä kun edellinen alkoi viime vuonna tuntumaan liian leveältä, mikä tietysti oli vähän erikoista ottaen huomioon useammat tuhannet kilometrit, niin Attacki tuo helpostusta tähänkin. Kyllä taas kelpaa.
Henkilökohtainen mechanic hommissa. Käännä sitä ruuvvii! |
Oman triathlonurani alkupuolella muistelen tapausta, jossa nainen oli etsinyt naisten satulaa omaan pyöräänsä, koska oli kärsinyt jo tarpeeksi erilaisista hankaluuksista ajoasentonsa kanssa. Kivijalkakaupasta oli silloin vastattu, että näillä ne kaikki ajaa. Menemättä nyt kaikenlaisiin yksityiskohtiin, niin tähän satulahommaan kannattaa kyllä nähdä vaivaa. Ei ole mitenkään sanottua, että se ensimmäinen, toinen tai edes kolmas olisi se oikea. Satulasta puhun siis. Parastahan olisi, jos saisi testattua ajossa ja vaikka vaihdeltua kaverin kanssa.
Kotipihassa se sitten tipahti kokonaan. |
Yksi aikakausi päättyi kesken työmatkan, kun vuodesta 2009 palvellut Sellen satula sanoi suhteemme irti. Ratkaisu oli kokonaan satulan. Pohdin mielessäni, että johtiko tähän eroon kilometrit vai kilogrammat saamatta ikinä vastausta. Itse asiassa satula vietti jo ansaittuja eläkepäiviä, sillä sen ensimmäinen palveluspaikka oli maantiepyörässäni. Ehkäpä nämä työmatkatempot olivat vain liian vaativia. Uutta tuli jo Wigglestä tilalle, joten kasasin itseni aika nopeasti.
Muikeena. Pääsispä jo kisaamaan! |
Tämän vuoden kisa-asuksi hain maailmalla jo melko vakiintunutta trendiä, eli hihallista skinsuittia. Tässä Zootin puvussahan on kaikki kohdallaan. Lisäksi kangas on UPF50+, eli ensi kesänä en polta selkääni kuten kaikkina edellisinä vuosina. Olen kyllä aika innoissani tuosta suikasta. Lisäksi se käy oikein kivasti jo omistamiini laseihin ja lippikseen. Mikään ei ole ikävämpää kuin kisa-asu joka ei sytytä!
Kenkänamia! |
Kenkäosastolla luotin vanhaan ja hyväksi havaittuun. Eli Sauconyn Kinvarat ovat vaan niin sopivat ja muutenkin pätevät minun jaloissa. Se on hassua, kun ottaa uudet kengät laatikosta, niin samoin tein voi lähteä juoksemaan vaikka pidemmänkin lenkin. Siis voi, harvoin olen niin tehnyt.
Melkoista materian hehkuttamista oli nyt tämä, mutta kun huolella harkitsee ja hyvää ostaa, niin siitä riittää iloa sitten kauaksi aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tämä on kommenttiystävällinen blogi, joten jätä omasi!