keskiviikko 18. joulukuuta 2013

18. luukku

Aamuinen työmatkatempo tarjosikin kunnon jännitysnäytelmän. Melko heti liikkeelle lähdettyäni meni ohitseni nainen. Seuraavissa liikennevaloissa huomasin, että olin pannut samanlaisen pyörän merkille aikaisemmin firmamme pyörätelineessä. Päätin ottaa asiasta selvää. Mutta tällä kuskilla olikin ihan kunnon vauhti päällä ja sain jurnuttaa ihan tosissaan, että pysyin perässä. Ennätysvauhdissa olin jo työpaikan kulmilla, mutta viimeisissä valoissa minulle tuli punaiset ja "kilpasisko" pääsi livahtamaan. Ja kyllä, se pyörä odotti minua työpaikan edessä. Tunsin itseni niin aikuiseksi, kun alan kisaamaan tuntemattomien ihmisten kanssa 7.30 arkiaamuna... :D

Mitä, toinen sija työmatkatempossa!? Ennenkuulumatonta!

Kisaamisen jälkeen oli vain kohtuullista, että teepussi tarjoili tällaista viisautta. 
En vain mahda itselleni mitään. Jos on mahdollista ottaa vaikkakin yksipuolinen ja mielikuvituksellinen kisa, olen valmiina. Vanha partiolainen, aina valmiina... :)

Joululahja lämmittää aina mieltä.

2 kommenttia:

  1. Ei sillä ole mitään tekemistä aikuisuuden kanssa. Kilpailuvietti on kuitenkin vieteistä hienoimpia, joten hyvin kehittyneestä sellaisesta pitää olla ylpeä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ha haa, totta. Esim. pikkujouluaikaan muunlaiset vietit ottavat osan yksilöistä valtaan, joten valitsen mieluummin tämän kilpailuvietin! :D

      Poista

Tämä on kommenttiystävällinen blogi, joten jätä omasi!