perjantai 12. kesäkuuta 2009

And here we go!

Huomenna tähän aikaan (12:38) ollaan kisajärjestäjän bussissa matkalla kohti lähtöaluetta. 23:40 Suomen aikaa annetaan lähtölaukaus 18-34-vuotiaille naisille. 15 minuuttia meidän perään lähtevät 18-29-vuotiaat miehet, jonka järjellisyyttä voidaan pohtia, mutta heillä ainakin joukon viimeisenä on paljon selkiä vastassa! But I´m going to do my thing and not worrie about others.

On kuitenkin muutama asia, jotka ovat ajatuksissani. Äiti, älä lue seuraavaa. Tänään katselin uutisia ja eilen täällä Boisessa kuoli pyöräilijä jäätyään auton alle. Pyöräilijä oli ajanut tien oikeaa laitaa ja auto oli kääntynyt päälle risteyksessä. Tämä on aina ikävä uutinen. Vesijohtovesi pyydetään myös keittämään, sillä vedessä on kolibakteeria. Tosin me juomme muutenkin pullovettä reissussa. Lisäksi huomiselle on annettu ukkosmyrskyvaroitus, josta tiedotettiin myös kisainfossa. Info oli muutenkin erilainen kuin PRO-urheilijoiden, sillä esille tuli kysymyksiä joita ei ikinä kuule esitettävän PRO-infoissa. Matkaan noin 1500 lähtijästä ensikertalaisia oli yllättävän paljon, eli ensimmäistä kertaa lajia kokeilevia!

Edellä olevat asiat ovat sellaisia, joille ei yksinkertaisesti mahda mitään. Enkä osaa niitä stressata etukäteen. Joroisissa on saanut hyvää oppia helvetillisessä vesisateessa ajamisesta, joten sää ei huoleta minua. Eikä juuri mikään mukaan. Jännitystä on, mutta olisi tylsää jos ei olisi näin pitkän odotuksen myötä. Huomenna lähden rauhallisesti matkaan ja katsotaan, että missä ajassa lopulta tullaan maaliin. Fiilikset ovat hyvät ja on mukavaa vihdoin päästä matkaan!

Lopuksi loistava lainaus TriHive -lehdestä: "Finishing "Dead-Freaking Last" (DFL) is better than "Did Not Finish" (DNF) is better than "Did Not Start" (DNS)".

Kiitos kaikille kannustuksille! Tulen varmasti miettimään niitäkin matkalla! Nyt alan harjoitella maaliviivan tuuletusta.

torstai 11. kesäkuuta 2009

2 päivää

Tänään oli vuorossa avovesiuinti uintipaikan tuntumassa. Itse kisan uintipaikalle ei saa mennä, hylkäämisen uhalla. Ei sinne kyllä kauheasti tee mieli mennäkään, sillä padosta suihkuaa vettä kahden jättimäisen putken täydeltä, joten imu saattaa olla kohtuullisen voimakas. Uinti sujui hienosti eikä mitään paniikin tapaistakaan ilmennyt. Märkäpuvun sain myös päälle täydellisesti, ja myös pois päältä...

Illalla pitää tehdä check-in (eli hakea numero (ja toivottavasti kaikkea muutakin pientä)) ja kuunnella kisainfo. Huomenna perjantaina vien pyörän ja juoksuvermeet tulee viedä kisapäivän aamuna. Oma startti on kello 14.40 ja fiilikset ovat ihan mukavat. Teemun mielipiteen voi lukea hänen blogistaan, joka on jostakin syystä täysin erilainen kuin omani!

Vielä kun saisi uskoa ajaa todella pitkät alamäet täysillä... :)

keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Perillä Boisessa

Matka meni hienosti ja yksi yö on jo takana, sekä noin 800km. Eilen olimme Seattlen lähistöllä yötä ja tänään ajoimme noin 800 km tänne Boiseen. Uskomatonta kyllä, ei tuo matkanteko tuntunut kauhean rasittavalta ja se meni todella nopeaan. Yksi syy saattaa olla se, että koko matkan oli vähintään kaksi kaistaa ja reilua 100km tunnissa sai paahtaa menemään. Jotenkin kummasti varaamani vuokra-auto muuttui isoon Jeeppiin, kun jätin Teemun hetkeksi yksin autovuokraamon tiskille, mutta kivaahan tuommoisen "laivan" kyydissä on olla. Tosin ei sinne sisään mahdu kauhean paljon enempää tavaraa kuin Opeliin... :D

Nyt on tavoitteena sopeutua aikaeroon ja aika hankalaa se on ollut. Tosin aikaakin on kulunut varsin vähän, mutta Teemu kyllä sopeutuu tähän paljon paremmin kuin minä. Jospa huomenna olisi jo parempi eikä pää jumittaisi. Kisa ei ole vielä mielessä, niin kuin ei mikään muukaan tässä vaiheessa aikaerokärsimystä!

Kuuma on kyllä, +27 astetta ja aurinko paistaa. Ei siis ihan minun keli, mutta vielähän se tästä "suruksi muuttuu"! :) Pää on tyhjä ja silmissä painaa. Kello on 21.40 paikallista aikaa, joten vielä vähän aikaa ja sitten saa ruveta nukkumaan...

tiistai 2. kesäkuuta 2009

11 päivää

Kisaan on 11 päivää. Ja minulla on kaikki "age grouper"-oireet. Se tarkoittaa jännitystä, ahdistusta, epätoivoa, epäuskoa, paniikkia jne. Kuitenkin olen onnellisessa asemassa, sillä olen saanut tässä vuoden aikana erittäin hyviä neuvoja ja vinkkejä luonnollisesti Teemulta, joka on suunnitellut harjoitteluni, mutta myös esimerkiksi Tompalta, Antilta, Ekiltä, Mikolta, Jarkilta pyöräilyssä ja monilta muilta sekä tietenkin useilta lukijoilta! Minun ei siis ole tarvinnut kantapään kautta oppia harjoittelemaan ja valmistautumaan, vaan olen saanut apua alan ammattilaisilta. Tompan terveiset voin varmasti paljastaa, eli työt on tehtävä Suomessa ja sitten USA:ssa otetaan kevyesti ja valmistaudutaan rauhassa kisaan. Hätäily taitaa olla "age groupereiden" perisynti, sillä kisapaikoilla näyttää aina siltä, että kovimmat suoritukset tehdään ennen kisaa "age groupereiden" sarjoissa hermojuoksussa ja -pyöräilyssä.

Viime viikon harjoittelu oli seuraavanlaista:

Maanantai: pesäpallo 75'
Tiistai: pyörä (sis. täydet tuumat 2x10') + juoksu 10'
Keskiviikko: työmatka
Torstai: kuntopiiri 30'
Perjantai: juoksu 115'
Lauantai: pyörä 120'
Sunnuntai: avovesiuinti 35'

Yhteensä: noin 8 tuntia