Pitkästä aikaa uimassa

Tänään sain itseni, Maijan avustuksella, takaisin altaaseen. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin yksi syy 4kk uintitaukoon oli varmasti pari vuotta kestänyt säännöllinen uintiharjoittelu. Todetaan kuitenkin sekin, että muitakin syitä oli, eli ihan "laiskuudesta" ei ollut kyse.

Mäkelänrinne oli näin lauantaina yllättävän tyhjä ja saimme oman radan. Uimapuku mahtui päälle, joskin vatsani näytti salakellukkelta! Mahtavaa oli taas saada vähän juonesta kiinni ja volttikäännöskin sujui ketterästi! Vauhti oli hidastunut, joskaan mitään vetoja en yrittänytkään Maijan völjyssä vetää. Aion ehdottomasti suunnata altaaseen jatkossa vähän useammin. :-)

Olo oli aika raskas vedestä noustessa. Tämä oli oikeasti "yllätys", sillä en aikaisemmin ole huomannut sitä kuivalla maalla. Painoa on kuitenkin tullut lisää melko maltillisesti.

Taisteluvaunu joogaamassa!?

Joulukuun alusta alkaen olen ollut Elixia-liikunta- ja hyvinvointikeskuksen jäsen. Päätin ottaa kolmen kuukauden jäsenyyden, sillä tuollainen on kiinnostanut minua jo pitkään ja nyt siihen oli sopiva sauma. Ryhmäliikuntaa on nyt koetettu ja sisäpyöräilyä harrastettu. Tanssia, joogaa, pilatesta ja tervettä selkää on tehty, kuntosalitreeniä unohtamatta. Oikeastaan suurimman uutuuden ovat tarjonneet juuri nuo tunnit, joissa kehosta pidetään huolta rauhallisesti lihaskuntoa kehittäen ja venytellen. Täytyy kyllä myös todeta tämän perusteella, että olen suuri ulkoliikunnan ystävä. Ryhmäliikunta on ollut hauskaa vaihtelua triathlontreeniin, mutta mieluummin olen ladulla kuin ahtaassa salissa. Mutta oikein mukava ja avartava kolme kuukautta on takana. 

Taisin mainitakin, että en ole käynyt altaassa kunnolla koko talvena. Luulen, että yksi syy siihen on se, että olen käynyt uimassa viimeisen neljän vuoden ajan säännöllisesti vähintään 1-2 kertaa viikossa. Nyt on selvästi ollut tarvetta palautua siitä ja täytyy myöntää, että tie vie halliin taas pian. Sen verta on ajatus kunnon uintisetistä alkanut kutkuttamaan. Ja vatsakaan ei siinä touhussa aseta rajoituksia.

Tuo vatsa ei kyllä vielä ole häirinnyt liikuntaa juurikaan, paitsi pyörän selässä. Olen joutunut nostamaan tankoa hävettävän ylös, mutta vielä se maha kuitenkin väliin mahtuu! :D Lisäksi mm. tänään Fitness fusion -tunnilla (yhdistelee joogaa, pilatesta, nykytanssia ja balettia...) oloni oli enemmänkin taisteluvaunu kuin naisellinen ja hehkeä! Sukset eivät lauantaina valittaneet ja eilenkin trainerilla pystyi vetäsemään ihan kivan hikisetin. Ehkä nää on enemmän niitä mun juttuja... :)

Talviunilta hangille

Kuten jo olen aiemmin todennut, niin viime vuosi oli elokuuhun asti yhtä urheilun ilotulitusta. Syyskuun lepäilin ja liikuin siten kuin tuntui hyvälle. (niin kuin toisaalta yleensäkin teen). Loka-marraskuuksi vajosin talviuneen ja pelkästään työmatkapyöräily ja työpäivä olivat tarpeeksi ja loppuaika kului levätessä. Kuten muutama onkin jo kysellyt minulta, niin kesälle 2012 en ole ilmoittautunut mihinkään kisailuihin ja kun muut hehkuttavat rekisteröitymistä IM:hin ja muihin vastaaviin karkeloihin, niin minulla vaan kasvaa vatsa. Eli tuo muutaman kuukauden talviuni johtui kasvavasta perillisestä ja kesäkuussa meille saapuu TRI-vauva! :)

Synttärilahjaksi sain uudet suket ja monot! Hyvin luistaa, vaikka eturessu onkin jo aika pallo! :)

Urheilua ja liikuntaa olen jatkanut talviunesta heräämisen jälkeen. Hiihtoa, sauvakävelyä, toiminallista kuntopiiriä, joogaa, pilatesta, spinningiä ja juoksua olen pitänyt ohjelmistossa. Uintiakin, mutta halliin lähdössä on aika iso kynnys, syytä tai toisesta. Tehoja olen tiputtanut huomattavasti ja jos en kehtaa (savolainen kehtaaminen = ei huvita) lähteä lenkille -15 asteen pakkasessa, niin enpä ole sitten lähtenyt.

Huoli pois! En aio tehdä tästä odotusblogia, vaan kirjoittaa edelleen triathlonista ja harjoittelusta. Jos ei omasta niin sitten muiden! :)

Hiihtotunnelma nousussa!

Tänään on lomapäivä, joka alkoi huonosti, koska Hesari jätti tulematta ja kiireetön aamupala oli siten puutteellinen. Koska en pienistä lannistu, niin luin eilisen lehden uudestaan... Pääasia asia tänään kuitenkin on lentää Kuopioon ja siirtyä sitten viikonlopuksi Tahkolle. Tarkoituksena on vihdoinkin aukaista hiihtokausi! Ja pulikoimassakin tulee varmasti käytyä. Ja mitä ilmeisemmin siskoni lapset pääsevät Teemun hiihtokouluun. Siihen samaan kouluun saa kyllä äitinikin mennä, kertaamaan. :)

Teemu saa itse paljastaa kisakalenterinsa, mutta Euroopassa ilmeisesti pysytään ensi kesänä. Innolla odotan jo tulevaa kesää! :)

Tunnelmaa Lapponia-hiihdosta vuodelta 2008. Teemu numerolla 199.