Kuvakimara sekä kisaraportti Finntriathlon 2013

Täällä ollaan ja ihan sielun ja ruumiin voimissa! Aika moni kyseli viikonloppuna seuravaa blogipostausta, ja tässä se nyt tulee! Tiedän, että olen kirjoittanut tosi vähän ja uskokaa pois, että haluaisin kirjoittaa paljon, paljon enemmän, mutta nyt on kesä ja ennen kuin palaan töihin niin nautin tästä kotielämästä oikein huolella. Sinänsä Irongiril ei enää "rajoita" kirjoittelua, kuten oli ehkä vielä hänen ollessa pienempi. 

Mutta asiaan! Tukholman jälkeen on tapahtunut paljon, sillä olemme olleet Thaimaassa, Savossa, häissä, mökillä, saaressa, maalla ja tietenkin Joroisilla. Tässäpä pieni kuvapläjäys meidän kuukaudesta.

Talvella meille tarjoitui oikein hieno tilaisuus viettää huippuloma Thaimaan Phuketissa yhdessä ystävien kanssa. Nautittiin lämmöstä, hyvistä aterioista, seurasta, tekemättömyydestä, auringosta ja kuten kuvasta näkyy, myös uima-altaasta.

Loma ei ollut lorvailua, sillä Thanyapuran Sports Academyssä kävimme uimassa, salilla ja 500m(!) juoksuradalla. Paikka oli aivan mieletön treenikeskus. Jokaisessa treenissä 50m allas oli tyhjillään ja kaikki (5 henk.) olisimme tarvittaessa saaneet omat radat. Myös 25m altaat löytyy ja pari kuntosalia, jossa kaikki viimeisen päälle. Juoksurata nimettiin nopeasti HK:ksi, eli Hornan Kattilaksi, sen verta kuuma on juosta keskipäivällä +40 asteen kuumuudessa. Muita ei näkynyt kentällä... Ei kyllä minuakaan! Lapset olivat treenin aikana Kids Clubilla, jossa oli myös lastenhoitajia tarvittaessa. Ja paikan ravintoloissa oli tarjolla läjä myös terveellisiä vaihtoehtoja.

Talomme oli lähellä Surinin rantaa. Vesi oli niin lämmintä!

Kotiinpaluu sujui hyvin, joskin parina aamuna herättiin melko aikaisin ja hiekkalaatikolla oltiin aika aikaisin... :D Aikaero on kesällä +4h.

Pian oltiinkin Kuopiossa juhlimassa ystävien häitä. Meidän unikeko lähti kirkkoon päiväunivaatteissa ja alipukeutuminen selvästi harmitti! :D Nooh, juhlavaatteet päälle sitten ennen vastaanottoa.

Sitten mentiin mökille. Ja pitihän ne ensimmäiset (ja viimeiset) makkarat paistaa nuotiolla. Teemun vanhempien mökki on myös ihanteellinen avovesiuintiin, sillä vesistö on suhteellisen rauhallinen ja soutuveneen turvissa uin useita kilometrejä.

Harrastin myös kulttuuria ja kävin katsomassa Maaningan vätysteatterin Arsenikkia & vanhoja pitsejä. Ihan hauska kesäteatterikokemus.

Vielä ennen Finntriathlonia käytiin maalla ja mökillä saaressa. Irongirl ei kauheasti innostunut pelastusliiveistä...

Kuva; Timo Kananoja

Ja sitten se Finntriathlon. Eniten minua huolestutti vähäiset pyöräkilometrit, joita oli kasaantunut vaivaiset 510km ennen kisaa (tänä vuonna). Uintiakin oli takana vain 18km! Juoksua tosin 475km, mutta aika vähäiset kilometrit siis kasassa. Nyt kun miettii, niin kisahan meni loistavasti. Paransin 2010 vuoden aikaani melkein 20min ja vaikka kuuden tunnin alitus jäi saavuttamatta, niin onhan se 6:01:59 aika aika huikee suoritus. Onneksi tarkastin nuo kilometrit vasta nyt kirjoittaessa, sillä olisin voinut sanoa, että pitäkää kisanne, en oo treenattu tarpeeks! :D

Uinnissa olin kuin korkki laineilla ja join Valvatuksen vettä enemmän kuin tarpeeksi. Lisäksi tuuli painoi minut ihan ulapalle, mutta sieltä sitä kömmittiin rantaan. Vähän liian rankka uinti taisi viedä juoksuvoimia. Uinnin aika 44:00... Pyörää lähdin ajamaan reippaasti ja ihan kivasti se rullasikin. Toisella kierroksella meinasi ajatus karkailla, mutta juoksuun lähdin hyvillä mielin. Juoksu ei vaan ollut yhtään kivvaa. Ensimmäisen kierros meni köpötellessä, toinen oli jo vähän kivempi, kolmas oli ajoittain jopa lennokas ja neljäs oli kamala. Heh. Jalat olivat täysin loppu maalissa ja seurakaveri kysyinkin, että olenko kunnossa, oletko kaatunut kun kävelet noin. Teemu valaisi asiaa kertomalla, että lihaskestävyys on tullut vastaan ja siksi jalat menivät näin kipeiksi. En siis olisi päässyt yhtään kovempaa tänä päivänä. Sinänsä kiva tietää, että kaikki lähti irti ja näin vähäisellä treenillä pääsin ehjänä (lihaskipua lukuunottamatta) ja ennätysajassa maaliin.

Teemun kova treeni ei antanut hyvää kisapäivää ja hänen päänsä päällä oli kotimatkan ajan HMPH-ajatuskupla, muutamastakin syystä. Teemun kisat kuitenkin alkaa todenteolla kahden viikon päästä UK:n Ironmanilla.

Huippukannustusta, huippukavereita, huippusuorituksia! Kiitos kaikille! Irongirl kannusti ukin ja mummon kanssa päivän ja he olivat tuunanneet erilaisia kannustusrekvisiittoja.

P.s. Olen ilmoittautunut Frankfurtin Ironmanille ensi kesäksi! Blogiin on tulossa tähän liittyen muutoksia ja tarkoituksena on kirjoittaa enemmän harjoittelusta ja valmistautumisesta Teemun ohjauksessa kautta vuoden. Stay tuned.