Viime aikoina ei ole tapahtunut kauheasti ja päivät ovat olleet jokseenkin toistensa kopioita. Loppuviikosta alkoi flunssa ja se on haitannut osaltaan elämämää. Gradu on edistynyt, vaikkei uhkasakot ole edelleenkään käytössä.
Viime lauantai meni salibandyn merkeissä, kun suuntasimme joukkueena Joensuuhun viimeisiin vieraspeleihin. Saldona voitto Varkauden Tarmosta ja täpärä tappio (0-1) seuramme edustusjoukkueelle, mutta mehän halusimmekin varmistaa, että he varmistavat paikkansa alueelliseen jatkokarsintaan. Emme vaan halunneet tehdä sitä helpoksi! ;D
Aiheesta siirrymme helposti polveni tilanteeseen. Täytyy sanoa, että mitä tiukempaa on terapiassa (siis fysioterapiassa), niin sitä paremmalta polvi tuntuu. Eilenkin vietin 15 minuuttia ultraääneessä ja illalla 1h 30min kuntosalilla. Kyykystä nousee harjanvarsi ja jalkaprässi menee 20 kg molemmilla jaloilla ja 5 kg yhdellä jalalla! Olen siis "puntti"salien kuningatar ja muut katselevat ihaillen... :D Mutta malttia riittää, sillä tulokset ovat todellakin olleet kannustavia! Silti luulen, että mm. Hassuhiihtäjä olisi päihittänyt minut jalkakyykyssä, vaikka muuta olikin arvellut. :D
Ja sitten vielä hieman triathlonista. Tai eipä oikeastaan. Nythän on se aika, että ensi kautta suunnitellaan (jo kiireellä). Melko yksinkertainen osuus on leirien ja kisojen paikantaminen sekä valinta, mutta sen jälkeen alkaa se vaikeampi osuus: budjetointi. Triathlonvaimo teki useita tunteja taulukoita ja laskelmia menoista (ja "tuloista"), joita ko. aktiviteetit tuovat tullessaan. Valehtelin äsken, sillä ei se budjetointi ole se vaikein osuus, vaan se, mitä tulisi tapahtua sen jälkeen. Töitä on taas paljon edessä, mutta aikaisemmat vuodet ovat onneksi jotain opettaneetkin ja "hyvän" eteen tekee töitä mielellään.
Viime lauantai meni salibandyn merkeissä, kun suuntasimme joukkueena Joensuuhun viimeisiin vieraspeleihin. Saldona voitto Varkauden Tarmosta ja täpärä tappio (0-1) seuramme edustusjoukkueelle, mutta mehän halusimmekin varmistaa, että he varmistavat paikkansa alueelliseen jatkokarsintaan. Emme vaan halunneet tehdä sitä helpoksi! ;D
Aiheesta siirrymme helposti polveni tilanteeseen. Täytyy sanoa, että mitä tiukempaa on terapiassa (siis fysioterapiassa), niin sitä paremmalta polvi tuntuu. Eilenkin vietin 15 minuuttia ultraääneessä ja illalla 1h 30min kuntosalilla. Kyykystä nousee harjanvarsi ja jalkaprässi menee 20 kg molemmilla jaloilla ja 5 kg yhdellä jalalla! Olen siis "puntti"salien kuningatar ja muut katselevat ihaillen... :D Mutta malttia riittää, sillä tulokset ovat todellakin olleet kannustavia! Silti luulen, että mm. Hassuhiihtäjä olisi päihittänyt minut jalkakyykyssä, vaikka muuta olikin arvellut. :D
Ja sitten vielä hieman triathlonista. Tai eipä oikeastaan. Nythän on se aika, että ensi kautta suunnitellaan (jo kiireellä). Melko yksinkertainen osuus on leirien ja kisojen paikantaminen sekä valinta, mutta sen jälkeen alkaa se vaikeampi osuus: budjetointi. Triathlonvaimo teki useita tunteja taulukoita ja laskelmia menoista (ja "tuloista"), joita ko. aktiviteetit tuovat tullessaan. Valehtelin äsken, sillä ei se budjetointi ole se vaikein osuus, vaan se, mitä tulisi tapahtua sen jälkeen. Töitä on taas paljon edessä, mutta aikaisemmat vuodet ovat onneksi jotain opettaneetkin ja "hyvän" eteen tekee töitä mielellään.
Hieno juttu että gradu edistyy! Toisin kuin eräillä ;)
VastaaPoistaJa tietysti vähintään yhtä hieno juttu, että polven kuntoutus edistyy.
Voin vain kuvitella, kuinka joku miettii, että mitä se tuokin kyykkäilee harjanvarren kanssa :D
Loppukaneettina todettakoon, että jokaisen menestyvän miehen taustalta löytyy nainen ;) Toivottavasti löytyy avokätisiä sponsoreita vähentämään työmäärää!
Neiti S: Hyvin sanottu! :) Siis etenkin tuo, että jokaisen menestyvän miehen takana on nainen! Näinhän se on! ;D
VastaaPoista"Eräilläkin" se gradu varmasti jossain vaiheessa taas nytkähtää eteenpäin, vaikka sitten papereiden siirtelyn muodossa! :D Tsemppiä siihenkin projektiin!