sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Juhlaviikko takana

Viime viikon hiihtotranssi "ärsytti" hieman oikean jalan jalkapohjaa, joten tällä viikolla hiihtoa piti himmata. Tähän ikään on jo tullut selväksi se, että minulla taipumus saada näitä rasitusjumia ja/tai -vammoja, joten niihin pitää vain reagoida ajoissa vaihtamalla lajia. Ja luultavasti minun pitää myös taipua ja alkaa venyttelemään. Kauhistus, sillä en oikeastaan venyttele lainkaan.

Helmikuun alku on aina mukava juhlaviikko, sillä silloin vietetään vuosipäivää ja syntymäpäivää. Keskiviikkona sain neljä vaaleanpunaista ruusua ja perjantaina uudet pyöräkengät! Vaikka lahjat eivät olekaan "se juttu", niin iloitsin kyllä molemmista. Kiitos Teemu.

Tällä viikolla traineria eikä pertsaa. Huom. uudet Laket jalassa! ;)

190g namia sunnuntaina sekä Wallander TV:stä. Meillä kuulema alkaa joku lakko liittyen karkkeihin pian!? :D




Treenit:

Maanantai: trainer 45' + kotijumppa 15'
Tiistai: pitkä uinti / 3,1km 85'
Keskiviikko: lepo
Torstai: kuntosali 60'
Perjantai: uinti / 1km 30'
Lauantai: trainer (sis. 8 x 3' täydet tuumat + 2' kevyt) 60'
Sunnuntai: trainer 180'


Total: n. 8h

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

4D: Mieheni piinaa tasatyöntöharjoituksilla

Eli hiihtoa on tullut ihan mukavasti tällä viikolla. Ja sitä tasatyöntöä. Tänään tein jonkinlaisen henkilökohtaisen ennätyksen, sillä kaaduin ylämäessä. Selityksenä nyt kuitenkin, että oksia ja roskaa oli ihan mahottomasti joissakin kohtaa, joten noin kolmen tunnin hiihdon aikana olisi voinut tapahtua pahempaakin, siis ylpeydelleni. Kuten alla olevasta huomaa, niin hiihtovauhtini ei ole mitään lentoa, mutta vauhdin on tarkoitus (noissa pitkissä) olla "helppoa". Jätän kuitenkin taakseni nuo latujen tervaskannot, jotka varmasti ovat suurilta osin yli 70 vuotiaita ja lapsiperheet. Helmikuun lopulla pidettävässä Finlandiahiihdossa (32km, P) voi sitten mitellä kelloa vastaan tiukemmin.

Viikko 4:
Maanantai: lepo
Tiistai: kuntosali 60min
Keskiviikko: uinti 3,1km / 85min
Torstai: hiihto 9km / 60min (tehoja)
Perjantai: uinti 1,3km / 45min
Lauantai: hiihto 17,2km / 2h
Sunnuntai: hiihto 2h45min / 24,1km + pyörä (trainer) 1h15min


Total: n. 10 tuntia

maanantai 24. tammikuuta 2011

Läpipääsy

Ei ollut bakteereja tai muita vastuksia, joten treenin sai aloittaa heti. Tämä sopi minulle aivan mainiosti. Viime viikosta tulikin pitkästä aikaa todella hyvä ja ehjä treeniviikko, jossa treenit olivat laadukkaita ja hommat sujui. Viikko oli myös "tutustumisviikko" uuteen harjoitusohjelmaan. Täytyy sanoa, että Teemu on kyllä onnistunut täydellisesti suunnittelussaan ja huomioon on otettu minun arki ja muut erikoistarpeet (mm. polvi jne.). Tarkoitushan on päästä IRONMAN läpi siten, ettei mikään paikka hajoa ja matkanteko olisi mahdollisimman mukavaa. Tämä onkin hauskaa, sillä itse olen seurannut vuosia valmistautumista ja harjoittelua, joka tähtää kisan voittamiseen. Nyt olen itse siinä tilanteessa, että haen taloudellisuutta ja mukavuutta lajeihin.

Tuo läpipääsy on muuten taas yksi niistä asioista, joita "ympäristö" ei aina ymmärrä. Harjoittelet XX tuntia viikossa, syöt avaruuspulvereita ja laitat kaiken ylimääräisen rahan varusteisiin, ilmoittautumismaksuihin, hotelleihin sekä lentoihin ja silti sinun sijoitus tulee olemaan +1500! :-) Siis tälle faktalle nauretaan ihan oikeasti päin naamaa! Hillitöntä.

Liekö mikä iskenyt, mutta olen löytänyt itsestäni myös aivan uusia puolia. Lauantaina juhlimme hyvän ystävämme 30 ikävuotta ja kun kello tuli 01, niin muutuin kurpitsaksi aloin ehdottelemaan kotiinlähtöä, jotta seuraavana päivänä ehtii ajamaan kunnon CC-lenkin! Say what!? ;-) Kohtahan tässä muuttuu kunnon ihmiseksi! Salaattikin alkaa varmasti pian maistumaan ja alan käydä nukkumaan yhdeksältä... 

CC-lenkillä Kuopiossa. Hitsi, kun välillä on niin vaikeaa!

Maanantai: pyörä (trainer) 45min (sis. yhden jalan pyörityksiä) + kuntopiiri 15min
Tiistai: uinti 3,1K / 1h 25min
Keskiviikko: lepo
Torstai: kuntosali 60min
Perjantai: uinti 1,3 / K 45min
Lauantai: juoksu (sis. 3x10' yli kisavauhdin) 8km / 60min
Sunnuntai: pyörä (CC) 22km / 2h


Yhteensä noin 7h

torstai 13. tammikuuta 2011

Lepoa vai lenkkiä?

Minä koen suurta tuskaa aina siinä vaiheessa, kun kohdalleni osuu ns. normaali flunssa. Koska sairastan hengityselimiin liittyvää perussairautta, niin harmiton flunssa voi jäädä jälkitilana kytemään viikoiksi kroppaan. Tälläkin kertaa kävi juuri niin. Heti joulun jälkeen kurkkuun koski ja nenä oli tukossa. Pidin heti parin päivän levon ja flunssa ei vaikuttanut tulevankaan. No, siitä alkaa inhottava rumba, kun kohta olo on taas flunssainen ja pari päivää taas täysin terve. Tälläkään kertaa koko 2,5 viikon aikana lämpöä on ollut yhden ainoan päivän verran.

On sanomattakin selvää, että kipeänä ei saa harjoitella, vaan silloin täytyy levätä. Harjoittelussa ei ole mitään järkeä silloin, kun elimistö on muutenkin rasittunut. Puhumattakaan seurauksista, jotka voivat tulla kipeänä harjoittelusta! Olen aina ollut jotenkin vaikeuksissa sen kanssa, että milloin harjoittelun voi taas aloittaa ja milloinka se pitäisi taas lopettaa. Ja tarkoitan juuri näitä pitkittyneitä "nuhasteluja". Mieluummin olen liian varovainen, mutta rehellisesti sanottuna heinäkuun 10. päivä kolkuttelee ajatuksissani ja jos ei muuta, niin tunnen huonoa omatuntoa. Miten tyhmää sekin on, mutta tunnollisena ihmisenä näin se vain menee.

Tänään on otettu verikokeet ja röntgenkuvat ja huomenna saadaan vastauksia siihen, että onko kyseessä jonkin sortin allergia vai jokin tulehdus. Siihen saakka levätään ja pestään pyykkivuorta, joka on seurausta Skotlannin reissusta. Reissu oli muuten aivan mahtava!

Me ollaan aikuisia!

Royal mile.

Miksi mää joudun kantamaan kaikki kauppakassit?!

Tämä lienee pakollinen turistikuva. Puhelinkoppi ei sinänsä ole niin jännittävä.