keskiviikko 13. joulukuuta 2017

13.

Kirjoittelin luukussa kolme uudesta CycleOpsin trainerista ja softasta nimeltä Zwift. Asiaan ei niin vihkiytyneille tiedoksi, että kyseessä on siis harjoitusvastus, jonka avulla voi ajaa omalla pyörällään sisällä ja ohjelma, joka mahdollistaa virtuaaliajamisen yhdessä muiden kanssa kuvitteellisilla reiteillä.

Jaksaa, jaksaa. Painaa, painaa!

Tässä listattuna meidän molempien huomioita asiaan liittyen nyt parin viikon käytön jälkeen (yhteensä 515km, 7300nm ja 16h57min):

  • Uutta innostusta sisäpyöräilyyn talveksi.
  • Motivoi ja antaa samoja tuntemuksia kuin ulkona ajaminen.
  • Kilpailuelementit säilyttävät tehon harjoituksissa.
  • Vaatimuksena hyvä vastus, jota ohjelmisto pystyy ohjaamaan.
  • Isommilla kuskeilla direct drive on hyvä esimerkiksi kireissä.
  • Tuuletin tuo ajomukavuutta vähentämällä reilusti hikoilun määrää.
  • Helpommin löytyy syitä pysyä sisällä.
  • Mahdollisesti syy skipata yhteisharjoitukset, joissa pitää mennä ja nähdä ihmisiä.
  • Saa uusia Strava-seuraajia.
  • Voi kytätä milloin muut treenaa. (Voi tilata ilmoitukset.)
  • Hyvä keino lämmitellä, jos ulkona on ollut viileää. Hyvä lajinomainen extra harjoituksen loppuun.
  • Hauskoja avattareen liittyviä valintoja.
  • Perhe voi osallistua harjoitukseen; juttelu, kannustus, huoltaminen jne.
  • Hikisten treenikamojen määrä lisääntyy.

Rutistuksen lopputuloksena QOM!

tiistai 12. joulukuuta 2017

12.

Taas on maa lunta tulvillaan! Suinkaan minä en talvea tai lunta vihaa, pikemminkin päinvastoin! Mutta jos saisin esittää toiveen, niin sitä voisi tulla esim. illasta vaikkapa aamuyöhön siten, että aura-autot ehtivät tehdä hommansa ennen kuin MINÄ lähden pyörällä punnus perässä päiväkotiin ja töihin.


Aamulla oli oikein mukava talvinen ajokeli ja 6km matkaan aikaa meni 31 minuuttia. Työpäivän ja 15cm lumentulon jälkeen aikaa meni 43 minuuttia. Viimeisen kilometrin sain ajaa juhlallisesti auran perässä, joten ei voi valittaa.


Ei pidä aliarvioida kiireisen perheenäidin arkiliikunnan vaikutusta peruskuntoon! Tämä on edelleen harjoitteluni yksi perusta. Joka päivä, väsyneillä jaloilla, tuoreilla jaloilla ja lisäksi pyöränhallinta kehittyy, kun joudun ajamaan hyvin erilaisissa olosuhteissa. Perjantain jälkeen olen ollut kaatumassa useampaan otteeseen, mutta pysynytkin pystyssä!


Onneksi kuitenkin Teemu tuli töistä (autolla) ajoissa eikä minun tarvinnut lähteä ajamaan karavaania uimahallille tyttären uimaharjoituksia varten. Lunta on tullut ja tulee koko ajan lisää. Tarmoa oli vielä ja salilla kulki ihan kivasti. Mitä nyt unohdin kengät kotiin, mutta näin siinä käy kun laittaa äkkinäisen asialle...

maanantai 11. joulukuuta 2017

11.

Aloitin aamuni fysioterapiassa. Viime kesän jälkeen oikeassa nilkassani oli tuntemuksia, joita sitten lähdin tutkituttamaan ja tieni vei lopulta Fysixin Iston luokse. Mitään sen erikoisempaa ei jalassa ole, mutta kun rasitus ja vauhti ovat koventuneet niin myös tarvetta hienosäädölle nähtävästi tulee.

Kuvat tältä päivältä. Ei kommentteja.

Erilaisia jumppaohjeita olen saanut ja niitä olen myös lähes päivittäin tehnyt. Juoksujalkineissa siirryin vuosien Sauconyn Kinvarojen jälkeen Feetin kenkiin ja uudet pyöräkengät maantielle on tilattu. Lisäksi pitää pitää huolta, ettei jalkoihin tule kiristyksiä yms. Isto sanoo ystävällisesti, että nämä asiat ovat todellista hienosäätöä, mutta tarpeen koska olen formula. Jotenkin minulle tulee vaan tuosta mieleen se aika, kun F1-kuskit polttelivat varikolla tupakkia ja niillä oli pitkät tukat ja muhkeat viikset. Sen ajan formula mää oon!

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

10.

Kesään on vielä aikaa, mutta harjoittelu sitä kohti on jo aloitettu. Kuten jo aiemmin olen kirjoitellut, niin syksy meni kuntosalilla ja voimatasot nousivat huomattavasti. Lopulta -7kg keventynyt paino antaa myös uutta lentoa. Uinnissa tuntuu parhaiten tuo keskivartalon voima, sillä kauttaaltaan on jämäkkä olo.

Hyvät muistot Tahkolta puolimatkalta vuonna 2014. Oman sarjan voitto ajalla 5:08. Kuva: Teemu Lemmettylä. 

Ensi kesänä kisakalenterissa on legendaarinen Challenge Roth. Useana vuotena olen yrittänyt päästä mukaan kisaan ja nyt sitten tärppäsi. Vähän nauratti, koska olin jo ajatellut välivuotta täyden matkan kisoista. Ilmeisesti ilmoittautumishätäilyyn ei olisi kuitenkaan ollut syytä, sillä sain kokeneemmilta tietää, että mukaan olisi päässyt muutenkin kuin sormet näppäimillä heti tiettyyn aikaan olemalla. Toki yleisesti ajattelen niin, että jos jotain haluaa, niin sitä ei kannata jättää sattumien varaan vai toimia itse. 

Kuva tältä päivältä. My very special guy.

Mutta toinen kisa ensi kesänä on myös täyden matkan kisa! Nimittäin Finntriathlon Tahko. Kun voitin Finntriathlon Levin viime kesänä, sain yhteen ko. järjestäjän tapahtumaan osallistumiseen oikeuttavan lahjakortin. Ja koska ns. Sulo Vilénillä sain, niin pakkohan tämän palkinnon hyöty oli maksimoida. Lisäksi kyseessä on SM-kisa.

Tämä Levillä juoksentelu toi voiton lisäksi lahjakortin. Kuva: Teemu Lemmettylä.

Näillä kahdella kisalla on väliä vain kuusi viikkoa. En aio ottaa siitä sen kummempaa stressiä, vaan katson sitten kun on sen aika, että olenko palautunut ja siinä kunnossa, että kisan voi hyvillä mielin ja turvallisesti vetää. Sen jälkeen saa ainakin levätä ja kunnolla.