10.

Meillä triathlonisteilla on kaikenlaisia suunnitelmia. Yleensä ne ulottuvat vuoden päähän, osaksi tavoitteeseen sitoutumisen ja osaksi ällisyttävän nopean kisojen loppuunmyyntitahdin takia. Olen monesti sanonutkin, että nykyaikaisen triathlonin neljäs (ja käytännössä ensimmäinen, prologi) laji on ilmoittautuminen. Niille, jotka eivät omaa tästä kokemusta, voin kertoa, että asiaa voi verrata joidenkin todella suosittujen keikkalippujen ostamiseen.

Meillä triathlonisteilla on intoa, mutta toisinaan rajallisesti taitoa. Olemme pyörällä päästämme ja pyristelemme internetin sekä somen puristuksessa, mikä on omiaan lisäämään sekä intoa että kyseenalaista tietoa ja luuloa. Kisojen lähestyessä koettelemme itseämme ja varmistelemme kuntoa tekemällä testejä ja luonnollisesti myös ennätyksiä niissä. Sitten ihmettelemme kun kisassa ei sujunutkaan. Joku viisas(?) on sanonut joskus, että treeneissä ei kisata ja kisoissa ei treenata. Kuulostaa niin simppeliltä, mutta voi sekin olla kovin vaikeaa.

Spiderman, Spiderman,
Does whatever a spider can
Spins a web, any size,
Catches thieves just like flies
Look Out!
Here comes the Spiderman.

Nyt lukija odotat tietysti jotakin viisautta jatkoon. Vaikka olen lajin parissa ollut jo 14 vuotta ja ensi kausi on muuten 10-vuotistaiteilijajuhlani, niin minulla on antaa vain tämä:

Kolme tapaa pilata kausi:

1. ylikunto joulukuussa 
2. paras kunto tammikuussa
3. ylilyönti maaliskuussa

Vältelkäämme noita.