tiistai 12. toukokuuta 2015

Todisteita tasottomuudesta

Vappuviikon treenisaldo oli reilut 11,5 tuntia, joten näin kuntoutujana asia hymyilyttää kovin. 

Jos viimeksi kerroin siitä, että vappuajelu meni lievästi sanoen mönkään, niin sen paremmin ei käynyt sunnuntain lenkilläkään. Ajoin aivan mahtavaa reittiä kuten vanhaa ratapohjaa pitkin, mutta välillä lunta oli aivan mielettömästi. Siis niin paljon, ettei eteneminen ollut mahdollista. Mitenkään. Jotta kukaan ei unohtaisi tasottomuuttani tässä suhteessa, niin voin kertoa, että ajattelin seuraavan kerran lunta nähdessäni heittäytyä hankeen selälleni. Torjuin kuitenkin ajatuksen puhisemalla ääneen, että itse pitäisi siitäkin nousta...

Pyörä pysyi lumessa pystyssä ihan itsestään. Ei kuitenkaan edennyt niin.
Viime viikolla oli taas legendaarinen pöytäjääkiekkokauden päättäjäisristeily Tukholmaan. Kausi, jota en oikeastaan aloittanutkaan, mutta puolustin naisten mestaruutta viime kaudelta. Hävisin finaalisarjan 2-0 ja melko hyvin pystyin peittelemään pettymykseni. Not! Nyt naurattaa se, mutta ei vieläkään se, että hävisin. En voi koskaan laulaa Aikuista naista... Risteilyyn liittyy erittäin omituinen tapahtumasarja, joka päättyi Tukholman päässä suoritettuun 10km juoksulenkkiin. Omituiseksi tämän tekee se, että suurin osa risteilyvieraista eivät poistu Tukholman päässä laivasta trikoissa. Tosi virkistävä lähestyminen Tukholmaan, vaikka yhden maratonin olenkin siellä juossut.

Muuten liikkumiset keskittyivät tanssilattialle, missä ilo oli virkamiesmäisesti ylimmillään. 

Risteilyltä on täysin luonnollista jatkaa melkein suoraan häihin, jos ja kun kunto sen kestää.
Olen tehnyt useita varustehankintoja kevään aikana, mutta yksi ehdoton suosikkini on juuri postissa tullut pyöräilylippis. Siis laitettavaksi kypärän alle, tai kisapaikalle pre race -pelotteeksi muille.

Middle Aged Women In Lycra...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tämä on kommenttiystävällinen blogi, joten jätä omasi!