keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

TRI-kisakausi aukaistu

Eilen tiistaina kisattiin kesän ensimmäinen HelTri-Cupin "rykäsy", eli ehta triathlonskaba. Matkoina 750m - 14km - 5,4km, ja pyöräreittihän on lyhennelmä johtuen normaalin reitin (20km) tietöistä. Ensimmäistä kertaa olin itse starttiviivalla, enkä kello kaulassa toimitsijana. Olen suhtautunut (vielä viime vuonna) rykäsyyn pelonsekaisin tuntein, sillä matkat ovat niin armottoman lyhyet ja kaikki kiitävät valehtelematta lentäen läpi reitin. Kiitämistä oli eilenkin ilmassa, mutta suureksi riemukseni kiisin(?) muiden mukana!

Ennen starttia jännitti armottomasti ja muut vain nauroivat minulle! Noh, ehkä tällaiset lapsen "näkkileipäkohtaukset" eivät kuulu kova hermoisen TRI-vaimon ominaisuuksiin... Yhtä kaikki, kello 18.30 tuli lähtökäsky ja iso kasa triathleetteja laittoi TRI-pesukoneen pyörimään. Koska Teemun kanssa olemme harjoitelleet lajiomaista uintia (kaikessa ystävällisyydessä kuitenkin), niin urheasti änkesin itseni lähtöviivan lähettyville. Saamani piti, sillä hyvin pian sain kyynärpään naamaan ja laseihin vettä. Päätin olla kaiken tällaisen yläpuolella ja välittämättä tapahtuneesta. Se onnistui n. 50 metrin ajan ja sitten piti korjata laseja. Samaa settiä riitti koko matkan, mikä tässä hommassa hauskaa onkin ja sitä riittää Sveitsissäkin, kun n. 2500 triathleettia lähtee massastartilla matkaan... Uin suuren osan matkasta samaa vauhtia Pian kanssa, välillä jopa toistemme kainaloissa. Yhdellä suoralla päätin myös testata uinnin peesausta ja seurasin vain edessä meneviä jalkoja suunnistamisen sijaan. Tällä kertaa edellä menevä osasi tien. Uintiaika oli 14:01, johon olen erittäin tyytyväinen.

Uinnin jälkeen päästiin sitten tosi toimiin pyörän kanssa. Lähdin ajamaan hyvällä tuntumalla ja pian olikin täyden tuumat sisässä. Miehiä painoi muutamia ohi ja yhden kanssa ajoimme samaa vauhtia. Olin peesaamatta, vaikka normaalia heiluntaa oli välillä. 14km meni aikaan 28:26, jossa on vaihdot mukana.

Juoksu olikin sitten ihan oma tragedia. Tosin kulkihan sekin ihan kivasti kovan uinnin ja pyörän jälkeen. Se kuitenkin oli illan kovin osuus. Merja huusi reitiltä, että "Arja olet kärkisijoituksilla!" Aloin väittelemään ja arvelin asiassa olevan jokin sekaannus! :D Juoksun aikana mietinkin, että onhan tässä kehitystä tapahtunut vuoden aikana. Nauratti koko matkan ja yritin kipittää sen, mikä jaloista lähti. 5,4km aikaan 27:18 ja naisten yleisessä kolmas sija. Tulokset löytyvät täältä! Muutamat vääräleuat ehtivät kertomaan, että IM ei ole mitään rykäsyyn verrattuna, joten otin tämän nyt sitten kirjaimellisesti. Onhan se dieselkoneelle aika kyytiä, mutta hyvinhän tuo kiihtyi reiluksi tunniksi. Sykkeet olivat vähintäänkin korkeat...

Kovia naisia ja miehiä oli taas kokoontunut Kuusijärvellä ja tunnelma oli todella mukava. Kunnon TRI-pöhinää tiällä piäkaapuntiseuvulla. Toimitsijoille ISO kiitos! Sitä arvostaa ja paljon, varsinkin kun on itsekin hätäillyt tulosten saamiseksi kaikille. Se se vasta kova homma onkin!

Tämä viikko huipentuu Pirkan Pyöräilyyn (217km), joten tässä otetaan nyt muutama päivä aika rennoissa merkeissä. Sopii!

6 kommenttia:

  1. Kuulostaa että oli aika kiva kisa.:) Taidan tulla joukon jatkoksi seuraavaan rykäsyyn kunhan pääsen täältä Suomenlahden sille puolelle.. Tsemppiä Pirkan Pyöräilyyn!

    VastaaPoista
  2. Kiva oli kisa, kyllä. Mahtava triathlonkesä tulossa! Nähdään sitten, jahka saavut tänne puolelle! Kiitos tsempeistä, toivottavasti sääkin olisi suosiollinen...

    VastaaPoista
  3. Sun blogi saa kyllä kenet tahansa haaveilemaan sisäisen triathleetin löytämisestä! Ihan huippua settiä :)

    VastaaPoista
  4. Jaffa, kiitos kommentista! Se sai suupieleni ylöspäin! :D

    VastaaPoista
  5. Hyvä Arja! Mikäköhän salaisuus siinä kisajännityksessä oikein on? Heti kun pääsee matkaan se hellittää, mutta tunnit ennen lähtöä on ihan kamalia. Muakin hymyilytti juoksussa, joku taisi kommentoida että juoksin siis liian hiljaa. Niin sit kai.

    VastaaPoista
  6. Hah, minua hymyilytti ainakin sen takia, kun tiesin maalin olevan koko ajan lähempänä mitä kovempaa yritin juosta! :D

    Jännitys on kyllä hyvästä, mutta ei tosiaan sillä tasolla, että menee jo hepulin puolelle. Saas nähdä, että miten Sveitsissä homma toimii...

    VastaaPoista

Tämä on kommenttiystävällinen blogi, joten jätä omasi!