Vuosi 2008

Tänään, vuoden viimeisenä päivänä, on hyvä kirjoittaa jonkinlainen yhteenveto vuodesta 2008 sohvan pohjalta käsin.

Vuosihan alkoi todella huonoissa merkeissä liikuntakyvyttömänä ja triviana mainittakoot, että vasemman reiden lihaksesta hävisi noin 40 prosenttia tuon loukkaantumisen aiheuttaman tauon vuoksi. Polven liikeradoissa oli pahoja puutteita ja kävely piti opetella uudestaan. Tuossa mielessä vuosi oli henkisesti melko raskasta aikaa.

Siinä mielessä vuoden 2008 harjoituspäiväkirjani näyttää erinomaisia numeroita. Yhteensä tunteja tuli 291, mikä on minulle huima "saalis" näin toipilaana. Uimalla etenin 69 kilometriä 49 tunnissa, pyörällä 384 kilometriä 62 tunnissa ja juosten 194 kilometriä 27 tunnissa. Sauvakävelemällä etenin huimat 130 kilometriä 34 tunnissa. Vesijuoksua kertyi viisi tuntia, vaikka olisin voinut vannoa, että tammi- ja helmikuun en muuta tehnytkään... Numerot ovat numeroita ja eivät aina kerro koko totuutta, itse ne laskeskele hyöty- tai työmatkaliikuntaa ja pidän harjoituskirjaa lähinnä siitä syystä, että se motivoi minua jollakin hassulla tasolla. Tavoitteena olisi kuitenkin nostaa tuo yhteistuntimäärä noin 400 tunnin paikkeille. Käykö niin, nähdään sitten vuoden päästä.

Teemun kisat ja leirit veivät meitä jälleen maailmalle. Vietin ulkomailla 49 päivää. Triathlon vei minut Espanjaan, Belgiaan, Hollantiin, Ranskaan (ja välillisesti Saksaan sekä Luxembourgiin). Triathlonin saralla olen nyt kokenut SM-, PM-, EM- ja MM-kisat sekä Havaijin ja Ironmanin 70.3 -sarjan kisat. Mielenkiintoinen rupeama alkaa nyt myös Suomen triathlonliiton hallituksessa. Vaikka urheilun mukaan ja sen ehdoilla eletään, niin koskaan en ole kokenut, että sen vuoksi olisi jotenkin uhrauduttava. Itse pidän sitä kunnia-asiana, että voin olla mukana tukemassa ja auttamassa (vaikka vain olemassa läsnä), muitakin kuin omaa miestä. Urheilijan ei kuulu joutua huolehtimaan mistään niistä asioista, jotka joku muu kuin urheilija itse voi hoitaa. Hermoilu, hätäily, järjestäminen, juoksentelu, etsiminen, löytäminen, hakeminen, muistaminen ja mm. itsensä rauhoittelu ovat huoltoporukan hommia. Niin, ja se loputon kassien ja nyssäköiden kantelu, kisan aikaisesta huollosta huolehtiminen, raportointi Suomeen ja muualle ja monesti myös yhteydet mediaan.

Opinnotkin etenivät ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin paperit sain hyppysiini kesäkuussa. Nyt on työn alla pro gradu -tutkielma työnimellä "lasten hankinta ja yhteiskunnalliset tekijät" sosiaalipolitiikan oppiaineeseen. Työnhakukin on jo käynnistynyt ja alkuvuodesta olisi tarkoitus valmistua ja lopettaa tämä "vastuuton opiskelijaelämä".

Omat urheilulliset (vai liikunnalliset) tavoitteet ovat seuraavat: 1) pysyä terveenä, 2) kisata puolimatkan kisa maaliin saakka, tai ainakin päästä ajamaan pyöräosuudelle ja 3) juosta maraton. Maltilla edetään edelleen, mutta tavoitteet kirkkaasti mielessä pitäen. Täytyy myös alkaa vakavasti harkitsemaan urheilullisemman elämäntavan omaksumista esimerkiksi ravintoasioissa.

Jos joku, teistä kahdesta lukijasta, jaksoi tänne saakka, niin haluan toivottaa teille kaikille oikein hyvää uutta vuotta 2009!