torstai 29. toukokuuta 2008

TRIvaimon kisaraportti

Lanzarote Ironman kisattiin 24.5.2008 ja ohessa lupaamani kisaraportti omasta näkökulmastani. Vaikkei näissä karkeloissa tarvitse matkan aikana tapahtuvasta huollosta huolehtia, niin päivä ei silti ole mitään "laiskottelua"!

04.00 Herätyskello soi. Ylös, kahvinkeittoon ja suihkuun. Itselleni ei aamupala maistu.

05:00 Autolla. Vielä on ihan pimeää. Parkkipaikka löytyy helposti ja lähtöalueelle päästään nopeasti. Teemu toistaa eilisillan ajatuksensa siitä, että on hullu tunne kun tietää illalla olevansa ihan rikki.

05:30 Kurkin verkkoaidan takaa, kun Teemu laittaa pyörän kuntoon. Myös "Viron Karhu" Ain-Alar Juhanson tulee pyörälleen. Kamerat surraavat ja jännitys nousee edelleen.

06:00 Varmistussoitto vakuutusyhtiöön. Miksi piti jättää näin myöhäiseksi? Odottelua vaihtopusseilla. Ensimmäiset soitot Suomesta.

06:30 Märkäpuvun vetoketju kiinni. Teemun reppu ja pumppu aidan yli sekä Pätkän reppu mukaan.

06:45 Siirtyminen rannalle. Sadoittain ihmisiä. Kevyet keskustelut Ain-Alarin kanssa! ;) Toivotin hyvää kisaa.

07:00:46 Lähtölaukaus. Mieletön mylläkkä meressä.


07:26:26 Uinnin ensimmäinen kierros suoritettu. Ainekset erittäin hyvään uintiin. Hyvät asemat yllättivät. Itsevarman näköisenä toiselle kierrokselle.

07:56:29 Pyöräilyyn lähtö. Loistouinti aikaan 51 min 59 sek. Sijoitus uinnin jälkeen PRO:ssa 11. Startin jälkeen laantunut jännitys palasi uudestaan pintaan. Ottamani valokuvat eivät olleet mainitsemisen arvoisia tästä(kin) syystä.

09:00 Erinäisten pyöräilytyylien katsastelua ja valokuvaamista.

09:15 Kävely autolle. Reppujen jättö autolle.

09:45 Aamupalan syönti ravintolassa. Munakasta ja sieniä sekä sokeriton kokis. Syönnin merkeissä ensimmäiset väliaikatiedot Järveläisen Kajtsulta ja Ritalta puhelimitse, jonka jälkeen soitot Suomesta ja Puolasta.

10.30 Kierros minigolfia. Yhdessä vaiheessa puttasin, puhuin puhelimessa ja tein samalla väliaikamerkintöjä. Puintia ja jännäystä. En lähtenyt mukaan pyöräreitille, kun emme olisi kaikki kuitenkaan mahtuneet samaan autoon ja itse en uskaltanut lähteä ajelemaan reitin varrelle.

11.45 Takaisin autolle. Reput uudestaan mukaan ja lyhyiden vaatteiden vaihto sekä aurinkorasvan lisääminen. Takaisin maalialueen tuntumaan seuraamaan kärjen saapumista pyöräilyosuudelta.

13:19:27 Teemu tulee pyörällä ja lähtee maratonille. Sijoitus pyöräilyn jälkeen 13 (PRO). Pyörä meni myös siis kisataktiikan mukaisesti. "Paraatilaji" alkaa.



14:48 Juan soittaa Puolasta ja huutaa, että miksi se ei juokse vaan lentää! :D Hyvää vauhtia mennään ja sijoituksia napsitaan vähän kerrallaan. Mutta riittääkö vauhti ja hyytyykö muut? Pätkä painaa aivan uskomatonta vauhtia ja kannustus on huimaa!



16:00 Siirtyminen maalialueen tuntumaan. Voittajan maaliintulo jää näkemättä huonon katsomon vuoksi. Siirtyminen toiseen paikkaan. Pätkä tulee maaliin Suomen lippua heiluttaen. Ensimmäinen itkun paikka.

16:19 Maalisuoralla sain annettua Teemulle suuren Suomi-kannustushanskan, joka oltiin sovittu ennen kisaa. Huikkasin samalla, että sijoitus yhdeksäs, loistava kisa. Tuuletuksien kera maaliin.


16:30 Ensimmäiset kuulumiset kisan jälkeen verkkoaidan läpi. Suomen lipun ja kannustushanskan ottaminen aidan yli mukaan. Sitten odottelua. Ja odottelua. Syömisen hakemista.

19:30 Odottelua vaihtoalueen päässä yhdessä Ritan, Kajn, Jarmon ja Jupen kanssa. Miehet tulevat pyörien kanssa. Teemun jalat on paikattu ja kävely hidasta teputtelua. Otan pyörän ja pakkaan sen autoon. Ajan auton kämpille.

21.30 Syömään. Teemu söi perinteisen T-luupihvin. Härskin kokoinen pihvi. Viimeisten kilpailijoiden kannustamista ennen suoritusajan (17 h) päättymistä.

24.00 Nukkumaan. Väsyneenä, mutta onnellisena. Kisa oli huikea ja Pätkän loistosuoritus lämmitti varmasti kaikkien mieltä suomalaisleirissä. Tästä on hyvä jatkaa.

2 kommenttia:

  1. Jaksoiko se tänä vuonna syödä sen? Todistin vuonna 2007 elämässäni ensimmäistä kertaa että Junnu ei jaksanut syödä pihviä loppuun... Taisi se sitten kuitenkin syödä, mutta ei ilman 60' naljailua asiasta... Muuten ihan kuvaava tarina.

    ps. naisten ei ole muutenkaan hyvä autoilla, saatikka sitten jos on jännitys päällä (tämä oli vitsi, naurua...)

    VastaaPoista
  2. Kyllä se hyvinkin pisteli pihvin loppuun, mutta taukoja piti pitää! Kehitystä tapahtunut siis myös sillä osastolla! :)

    Olen täysin samaa mieltä siitä, ettei naisten pidä autoilla, ei ainakaan tämän naisen! Kuitenkin pakon edessä siihen joutuu aina silloin tällöin venymään. Ja silloin jännittää kuin mummoa kahvimerkkiä vaihtaessa!

    VastaaPoista

Tämä on kommenttiystävällinen blogi, joten jätä omasi!